Ihana näky kadulla. Keltainen, punainen, vihreä, sininen, turkoosi, valkoinen, tai tummansininen. Kyyti kotiin. Vapautus väsyneille jaloille. Santana.

Paitsi latinoamerikkalainen kitaristi-Santana, myös Volkswagen Santana on jo ehtinyt kypsään ikään. Kyseessä on kokolailla sama auto, jota länsimaissa valmistettiin 1980-luvun alussa Volkswagen Passatin nimellä. Kiinassa valmistus jatkuu yhä: se on ollut Kiinassa myynnissä jo 26 vuotta yhtä mittaa. Eikä vain myynnissä, vaan esimerkiksi 2008 ensimmäisen kvartaalin myydyin auto Kiinassa. Vaikkakin Santana on nyt saamassa seuraajan, kestänee hyvän aikaa ennenkuin muutos näkyy Shanghain kaduilla.

Volkswagen Santanoita on Kiinassa myyty varmaan miljoonia ja miljoonia kappaleita. Jos suoraan sanon, niin siinä onkin Santanan paras puoli: niitä on paljon. Nimittäin takseina. Taksin saaminen lennosta Shanghaissa ei ole vaikeaa, muulloin kuin pahimpina ruuhka-aikoina ja sateella. Ja lähes kaikki Shanghain taksit ovat Santanoita. Yhden käden sormilla voi laskea muut näkemäni taksit. Santana-takseja löytyy kaikissa sateenkaaren väreissä. Kaunis näky ;o) 

Santana-taksilla matkustaminen ei myöskään rasita kukkaroa kovin pahasti. Perusmaksu on matkustajamäärästä, ja ymmärtääkseni myöskin kellonajasta riippumatta 10 renminbiä, eli alle yhden euron. Sillä pääsee muutamia kilometrejä, ja siitä maksu alkaa hilautua ylös päin pari renminbiä per kilometri. Noin 50-60 minuutin matka lentokentälle kustantaa alle 15 euroa. Hallelujaa.

Osansa hinnan kohtuullisuudessa lienee sillä, että Kiinan valtio subsidoi voimakkaasti öljyä. Jos nykyinen öljyn hinta siirrettäisiin kuluttajien maksettavaksi, öljy olisi täällä puolet kalliimpaa kuin nyt. Osansa on sillä, että näitä takseja ei myöskään pistetä kolmen vuoden jälkeen vaihtoon. Pölykapselit, ja ties mitkä muut osat, kiinnitetään rautalangalla, ja niin kauan ajetaan kuin kulkee. Ja sitten vielä vähän lisää.

Kiinassa, jossa turistia koetellaan monin tavoin, ja rahaa nyhdetään helposti moninkertaisesti ostosten arvoon nähden, Santana-taksiin voi luottaa. Mittari laitetaan aina päälle, ja se raksuttaa omaa verkkaista tahtiaan. Ei tarvitse tinkiä. Ja jos kuskit eksyvät, ovatpa jotkut jopa laittaneet mittarin pois päältä, ettei maksu enää kasva.

Santanan voi tietysti myös ostaa. Alkuperäinen mallin (Santana 1000) 1.8 litraisen saa omakseen uutena noin 6 500 eurolla. On sähköikkunat ja kaikki. Ei siis kovin tyyris neliovinen perheauto. Saksalais-Kiinalaista laatua, ja kaikkea. En tosin tiedä saisiko ilmastointia edes rahalla. Ja onhan se nyt ruma kuin saapas.

Jos Santana-taksilla aikoo matkustaa, on parempi olla joko kiinankielentaitoinen, tai pitää lappu kiinankielisestä osoitteesta mukana. Kuskit nimittäin harvoin osaavat sanaakaan englantia, ja ne jotka osaavat, osaavat noin kaksi sanaa: "no" ja "yes". Ei se mitään, sitä paremmin saa harjoiteltua kiinankieltä. Osa kuskeista on ihan nyrpeänä jos ei ole osoitetta lapulla, mutta olkoon vain, olen päättänyt pärjätä selittämällä :o)

On Santanoissa myös puutteita. Yhtiömme matkustusohjesäännön mukaan työtehtävissä matkustettaessa on käytettävä turvavyötä. Shanghaissa se tarkoittaa sitä, että silloin kun on tarpeen käyttää julkista taksia yhtiömme omien autojen sijaan, pitää matkustaa yksitellen. Taksi-Santanoissa nimittäin on turvavyö vain etupenkillä. Takapenkin vöille ei ole kiinnityskappaletta lainkaan. Ikinä. En tiedä miksi.

Ajattelin aloittaa uuden keräily-harrastuksen, ja metsästää taksia, jossa on eniten kilometrejä mittarissa. Hetken aikaa asiaa tarkasteltuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että mistään ei näe montako kertaa ollaan päästy 999 999:n kilometriin ja aloitettu alusta, joten eipä taida kannattaa. Harmi, halpa harrastushan se olisi ollut.